Osana hyväntekeväisyystoimintaansa ylemmät luokat organisoivat väliaikaista ruuanjakelua sekä erilaisia köyhille tarkoitettuja ruokaloita. Ruokaloita perustettiin ympäri Suomea köyhien lasten tai työttömien hyväksi. Esimerkiksi vuonna 1861 helsinkiläinen rouvasväenyhdistys avasi Aurora Karamzinin rahoittaman keittolan, jossa päivittäinen keittoannos voitiin tarjota 16 hengelle keittolan tiloissa tai myydä kotiin vietäväksi.
 |
| Sota-aikana osa ruoka-aineista jouduttiin pistämään kortille, kun niitä ei ollut riittävästi saatavilla. Leipäkortti vuodelta 1918 ja jauhokortti vuodelta 1917. Hotelli- ja ravintolamuseo. |
Ensimmäisen maailmansodan aikana elintarvikkeiden saanti vaikeutui ja seurannut ruuan hinnan nousu hankaloitti erityisesti köyhien ja työläisten ruoanhankintaa. Työväestö kannattikin kunnallisten kansankeittiöiden perustamista ja Helsingissä niitä perustettiin kaupunginvaltuuston asettaman Kansanravitsemushallituksen toimesta vuoden 1917 aikana seitsemän eri puolille kaupunkia. Seuraavana vuonna valmistui Sofiankadulle Helsingin keskuskeittola, joka jatkoi toimintaansa myös sodan jälkeen. Myös Turkuun perustettiin sodan aikana ainakin yksi kunnallinen kansankeittiö.
Ero aikaisempiin hyväntekeväisyyshengessä perustettuihin ruokaloihin oli se, että kansankeittiöiden toiminnan organisoivat kunnat yhteistyössä Valtion kotitaloustoimikunnan kanssa. Idea saatiin ulkomailta, missä lähes jokaiseen keskieurooppalaiseen kaupunkiin perustettiin sodan aikana kansankeittiöitä. Keittiöiden keittoruokaa tarjottiin ensisijaisesti kaikkein köyhimmille sekä perheille, joissa oli paljon lapsia. Jos ruokaa riitti, sitä voitiin antaa kaikille haluaville. Kansankeittiöiden kannattajien mukaan niiden avulla pystyttiin tehokkaasti avustamaan avun tarpeessa olevia. Keskittämällä ruuan valmistus säästettiin niin raaka-aineita kuin polttopuitakin, joista molemmista oli sota-aikana pula.
 |
| Vasta kun höyrykone onnistuttiin valjastamaan myös ruuanvalmistuksen avuksi liittämällä höyrykattila höyrypannuun, pystyttiin ruokaloissa valmistamaan suuria määriä ruokaa nopeasti. Uuden teknologian ansiosta ruokaloissa voitiin aikaisemman muutaman kymmenen annoksen sijaan valmistaa satoja annoksia päivässä. Helsingin vuonna 1918 valmistuneeseen keskuskeittolaan hankittiin 500 litran höyrykattilat Ruotsista. Kuvassa Alkon Salmisaaren tehtaan ruokalan keittiö 1950-luvulla. Hotelli- ja ravintolamuseo. |
Sivun alkuun
Valmisruokaa ruokaputkasta tai kaupustelijoilta
Tehtaat - Lounas- ja kahvitauolla piippujen varjossa
Ruokalat - ”Kuukausittain, kerroittain ja annoksittain”
Rösselöä, lotinaa ja keppikiisseliä - Metsätyömiesten ruokailu